Olen yli 10 vuotta pitänyt kirjaa oman talouden tuloista ja menoista. Reilu kahdeksan vuotta sitten lipsuin omasta budjetista, ja menot olivat selkeästi suuremmat kuin tulot. Puskuriin kertyneet eurot hupenivat pari vuoden aikana. Se oli aika kova pala, kun ymmärsin olevani nolla tilanteessa ja omasta huolimattomuudestani. 
Olin siihen aikaan selkeästi rahapersoonaltani tuhlari, kaikki meni mitä tuli ja vähän vielä puskuristakin.
Sen jälkeen alkoi väkisinkin säästökuuri. Oli todella vaikeaa, niin sanotusta glamour elämästä aloittaa säästöliekillä, varsinkin kun olin juuri jäänyt sapatti vapaalle ja tulot olivat ihan nollassa.

Tiesin että jotain on tehtävä! Kuukausia myöhemmin aloin opiskelemaan Life Coaching valmentajaksi ja menin mukaan Varapuun rahataitojen valmennuksiin. 
Nämä olivat ihan parhaita päätöksiä aloittaa ja näiden valmennuksien avulla sain mielen ja oman talouden hallintaan. 
Lukuisia erilaisia valmennuksia olen käynyt näiden jälkeen, sillä haluan oppia ja opettaa koko ajan lisää uusia ominaisuuksia sekä löytää itsestäni sitä aitoa ihanaa minuutta. 

Olen näiden vuosien jälkeen saanut kasvatettua omaa talouttani hienosti. Korana keväänä, puskuri oli oikein hyvällä mallilla ja kevään lomautuksista huolimatta pysyi omatalous hyvällä tasolla. 
Kesän aikana, monen asian summasta menot kasvoivat suuremmaksi kuin tulot. Oman talouden seuranta unohtui, jäi ihan kokonaan. 

Ihmismieli on hassu, että kun huomaa omassa toimitavassa heikentävän muutoksen, haluaa sulkea pois totuuden ja niin sanotusti työntää pään piiloon. En uskaltanut katsoa omia numeroita ja verrata mitkä olivat menoni verraten tuloihin. 
Tunnistin tilanteen, mutta silti meni hetki, ennen kuin tartuin kunnolla asiaan. Otin ryhti liikkeen, avasin tiliotteet eteeni, katsoin ne pidemmältä ajalta läpi ja huomasin (jonka jo tiesinkin), että oli eletty yli tulojen ja puskurista otettu käyttöön. 

Tämä oli hyvä opetus, miten helposti sitä voi lähteä lipsumaan, jos ei pidä mielestä ja uusista hyvistä opituista tavoista kiinni. Se hyvä puoli tässä oli, että sitä osasi reagoida ajoissa. Siksi omalla kohdallani voi onnekseni todeta, että ” Jos joskus on tehnyt virheen menneisyydessä ja on siitä oppinut, niin usein miten ei samalle tasolle enää palaa.”

Kävin itseni kanssa keskustelun, mietin mitä otan opikseni, mitä jätän taakseni. Ymmärsin mitä oli tapahtunut, enkä jäänyt voivottelemaan asiaa enempää. Ja sitä paitsi, elämästä pitää myös nauttia ja kun huomasin stopata ajoissa, olivat nämä hupimeno kuluihin meneviä menoja.
Eikö niin 🙂

Ennen kaikkea, armollisuus itseään kohtaan ja rakastaa virheistä huolimatta. 

Rakkautta ja iloa viikkoosi <3 
-Kirsi